lauantai 7. lokakuuta 2017

Riversiden keikalla

  
Kuuntelen viikon takaisen Riversiden Klubin-keikan settilistaa ja palaan mielessäni keikan tunnelmiin. Tuo keikka oli yksi parhaimmista ja todennäköisesti tunteikkain, jolle olen koskaan osallistunut. Kiertue oli ensimmäinen sitten bändin kitaristin, Pjotr Grudzinskin, äkillisen menehtymisen puolisentoista vuotta sitten, mikä toi keikkaan ihan oman tunnelmansa ja asetelmansa. Pitkään oli ollut epäselvää, jatkaisivatko jäljelle jääneet bändin jäsenet vielä yhdessä, ja oli suuri ilo ja helpotus nähdä bändin nousevan jälleen lavalle. 

Itselleni Riversiden keikka oli ensimmäinen laatuaan, vaikka bändin tuotanto on tuttua jo vuosien ajalta. Taisin löytää Riversiden musiikin joskus vuoden 2008 paikkeilla ja muistan silloin soittaneeni lumoavaa Second Life Syndrome -levyä repeatilla. Musiikissa oli jotain ihmeellisen kaunista, koskettavaa ja surumielistä. Siinä oli jotain samaa kuin esimerkiksi suuresti arvostamieni Opethin tai Steven Wilsonin musiikissa, mutta silti Riversiden musiikki ja soundi oli ihan omansalaistansa. Elin noihin aikoihin elämäni raskaimpia aikoja sairastuttuani vakavasti ja yrittäen sietää diagnoosin epäselvyydestä johtuvaa epävarmuutta ja ahdistusta ja Riversiden musiikki toi mulle suurta lohtua. Vuosiin en jaksanut keikoilla juuri käydä, mutta mietin aina mielessäni, että jossain vaiheessa haluan tämän bändin vielä livenä nähdä ja kokea. Kuultuani uutisen Grudzinskin kuolemasta ehdin jo heittää hyvästit myös haaveelleni päästä bändin keikalle, ja kun sitten viime kesänä silmiini osui tieto syksyllä toteutuvasta neljän keikan mittaisesta Suomen kiertueesta, niin ei tarvinnut kahta kertaa lipun hankintaa miettiä.

Tampereen Klubilla järjestetty keikka käynnistyi hiukan epätavalliseen tyyliin trioksi kutistuneen bändin noustessa lavalle ja nokkamies Mariusz Dudan aloittaessa illan puheella, jossa hän kertoi bändiä kohdanneista surullisista tapahtumista sekä lupasi bändin kertovan musiikillaan kahden tunnin mittaisen tarinan. Ja tarinan saimme kuulla, pimeistä sävyistä valoa kohti kasvavan ja kehittyvän. Second Life Syndrome -kappale oli looginen tarinan aloitus siinä tilanteessa, missä Riverside nyt on, ja tämän yhden lempparibiiseistäni alkusointujen kajahtaessa tunsin kylmien väreiden vilistävän pitkin kroppaani. Tyhmä virne liimautui kasvoilleni ja samalla huomasin miettiväni, että jos nyt kuolisin, niin kuolisin onnellisena. Saimme nauttia upeasta showsta, jossa musiikin lisäksi parasta olivat soittajien eleet ja ilmeet - musta näytti siltä, että bändi todella nautti soittamisesta. Varsinkin kosketinsoittaja Michal Lapajia ei voinut katsoa hymyilemättä, mies heilui soittimensa takana sympaattinen ja hyväntyylinen virne naamallaan suurimman osan keikasta. Yleisöä oli lähes tupa täynnä ja salissa oli hyvä yhteenkuuluvuuden meininki. Mariusz Duda puhui siitä, miten heillä ei ole enää faneja, vaan olemme samaa perhettä, ja siltä musta tuntuikin.



Kiertueen nimibiisi Towards The Blue Horizonin, jonka Duda on aikanaan kirjoittanut äkillisesti menehtyneen ystävänsä muistoksi, mutta jota Duda tässä yhteydessä lienee laulanut ennen kaikkea edesmenneelle bändikaverilleen, lähtiessä soimaan bändi vakavoitui ja yleisö hiljeni kuuntelemaan laulun sanoja:

Where are you now my friend?
I miss those days
I hope they take good care
Of you there
And you can still play the guitar
And sing your songs
I just miss those days
And miss you so
Wish I could be strong
When darkness comes

Näin vieressäni seisovan naisen pyyhkivän hiljaa kyyneliä ja täytyy myöntää, että omissa silmissänikin tuntui olevan jotain roskia...

Keikan lopuksi palattiin jälleen valoisampiin tunnelmiin bändin soittaessa Codan, jolla keikka oli alkanutkin, mutta nyt sen valoisampana versiona:    

When something ends, something else begins / We are moving on. 

Näin se on, elämä jatkuu. Kiitos Riverside upeasta illasta. Jään innolla odottamaan, mitä keksitte seuraavaksi, ja tulen taatusti keikalle, kun olette ensi kerran taas Suomessa.

(Jos jotakuta kiinnostaa tarkempi raportti keikasta settilistoineen, niin sellainen löytyy esimerkiksi tämän linkin takaa.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti