tiistai 12. kesäkuuta 2018

Avoimet kylät -tapahtuman saldoa: kirppiksiä, sepän pirtti ja suomalais-kiinalainen puutarha

Vanha auto vanhan kyläkaupan edessä.

Viime lauantaina vietettiin taas kansallista Avoimet kylät -tapahtumaa ja mekin miehen kanssa hyppäsimme jälleen, viime vuoden tapaan, Hoppasemme kyytiin ja kurvasimme lähikylien tapahtumatarjontaa katsastamaan. Jos tapahtuma ei ole vielä tuttu ja maalais- ja kyläelämä kiinnostaa, niin siihen kannattaa ehdottomasti tutustua - mukana oli tänäkin vuonna lähes 600 suomalaista kylää, jotka avasivat ovensa yleisölle ja järjestivät erilaisia tapahtumia peräkontti- ja pihakirppiksineen, markkinoineen, kyläkävelyineen, pop up -kahviloineen, kotieläinpuistoineen, museokäynteineen ja liikuntatapahtumineen. Tapahtumaan osallistuminen on hyvä "tekosyy" päästä luvan kanssa fiilistelemään pikkukylien elämänmenoa ja pällistelemään upeita vanhojen talojen pihoja.

Ennen tälle pikku road tripille lähtemistä leipasin matkaevääksi, kahvin kanssa nautittavaksi, kesän ensimmäisen raparperipiirakan. Vaikka niin kovasti tykkäisinkin käydä kahvilla tapahtuman pop up -kahviloissa, niin tosiasia on, että harvemmin niistä meikäläisen ruokarajoitteisiin sopivia herkkuja löytyy ja parempi on vaan varautua reissuun omin eväin. Testiin pääsi Naprapaatin vaimo -blogista bongaamani viljaton, maidoton ja luontaisesti makeutettu raparperipiirakkaresepti hyvältä kuulostavan ainesosaluettelonsa takia ja jestas että olikin hyvää! Tämän piirakan reseptin laitan talteen ja teen toistekin. Piirakka oli just hyvä yhdistelmä vähän kirpsakkaa raparperiä, makean pähkinäistä muruseosta sekä pehmeän vaniljaista kastiketta ja sillä voi silloin tällöin herkutella hyvällä fiiliksellä ja omallatunnolla.    

Terveellisempi raparperipiirakka on valmis nautittavaksi.  
Starttasimme raparperipiirakkarasiat ja kahvitermarit auton takakonttiin pakattuna reitille, jonka olimme suunnitelleet Avoimet kylät -tapahtuman nettisivujen sisältämien tapahtumatietojen pohjalta kulkevaksi tällä kertaa ensin Hämeenlinnasta kohti Parolaa ja Parolan aseman rompetoria, jossa etukäteistietojen mukaan oli paikalla mukavasti myyjiä myymässä kaikenlaista hauskaa vanhaa sisustus- ja muuta tavaraa. Kaikkea ihanaa olikin tarjolla ja tavara näytti vaihtavan vilkkaasti omistajaa, mutta ne omat kuolauksen kohteeni olivat sen verran hintavia, että jäivät tässä rahatilanteessa odottamaan toisia, potentiaalisempia ostajia.

Asiakkaita ja myyjiä Parolan aseman rompepäivillä.  
Parolasta matka jatkui Sattulaan, jossa pääsi tutustumaan vanhaan vuosisadan alun sepän pirttiin, jonka kyläyhdistys oli kunnostanut museoksi. Sieltä jatkoimme matkaamme Iittalan ja Ritvalan peräkonttikirppiksille, minkä jälkeen oli aika lepytellä kolottavaa kahvihammasta Hakalanniemen uimarannalla. 

Kahvittelun jälkeen matka jatkui maalaismiljöössä pieniä, ajoittain hiekkapäällysteisiä kyläteitä hopalla rytyyttäessä kohti Hauhoa, jossa olisi tarjolla pääsy ihailemaan Kiinan-matkailun kautta kiinalaisiin puutarhoihin tulisesti ihastuneen miehen omalle pihalleen rakentamaa kiinalaista puutarhaa. 

Leijonapatsaat vartioivat kiinalaisen puutarhan sisäänkäyntiä.

Mietiskelevän buddhan patsas kiinalaisessa puutarhassa.

Lampi ja katos kiinalaistyylisessä puutarhassa.

Kannatti ajaa, puutarha oli vaikuttava ja rupatteluhetki puutarhan luojan kanssa oli mukava. Tuli jännä fiilis siinä lammen reunan penkillä istuskellessa ja fiilistellessä puutarhan, jossa kiinalaiset elementit yhdistyivät suomalaisiin mäntyihin, tunnelmaa. Mikä olisi istuskellessa lammen rannalla aamuteekupponen kädessä ja mietiskellessä syntyjä syviä tai keskittymässä olemassaolevaan hetkeen. Ihana paikka, kiitos että saatiin tulla ja tutustua! 

Vaaleanpunaisia kukkia.

Hauholta lähdimme ajelemaan kohti kotia Tuuloksen kautta ajatuksenamme poiketa matkalla vielä Tuuloksen kylätapahtumissa, mutta kello oli jo sen verran, että kylä oli hiljentynyt ja niinpä jatkoimme jätskitauon jälkeen suoraan kohti kotia. 

Varsin mukava päivä tuli taas kylillä vietettyä, kiitos Hämeen kylille tapahtuman järjestämisestä ja eiköhän mekin tulla taas ensi vuonna uudestaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti