Kokemukseni majoittumisesta potilashotelli Norlandiassa Tampereella

5.5.19

Potilashotelli Norlandian kahden hengen huone.

Potilashotellin sisäänkäynti.

Kirjoitan nyt asiasta, josta olisin itse potilaana halunnut tietää jo kauan sitten, ja se on potilashotellien olemassaolo ainakin suurempien sairaaloiden yhteydessä. Tiesitkö, että sulla saattaa potilaana olla oikeus yöpyä sairaala-alueella sijaitsevassa potilashotellissa pelkällä poliklinikkamaksulla, jos vaikkapa tutkimuksesi tai hoitosi sairaalassa kestävät useamman päivän etkä ole osastohoitokunnossa, mutta et toisaalta ole kykenevä reissaamaan useana päivänä kodin ja sairaalan väliäkään? Ihan loistava palvelu, jos multa kysytään! Konseptiin ja hintaan sisältyvät lisäksi myös ruokailut hotellin ravintolassa. En tiedä, missä vaiheessa ensimmäiset potilashotellit ovat syntyneet Suomeen, mutta itse kuulin asiasta vasta viime vuoden lopulla, yli kymmenen vuotta sairastettuani.


Majoituksen varaaminen potilashotelli Norlandiasta, saapuminen paikalle ja yleisvaikutelma 


Pääsin testaamaan tätä kyseistä majoituspalvelua viime joulukuussa, kun mun oli aika matkustaa taas Tampereelle kolme peräkkäistä päivää kestävään lääkeinfuusioon. Tavallisesti majoitun infuusioiden ajan vanhempieni luona, mutta tällä kertaa siellä riehui kova flunssa, joten täytyi keksiä toinen yöpaikka. Olin kuullut silloin tällöin potilashotellissa yöpyvältä kaveriltani tästä majoitusmahdollisuudesta, joten soitin hoidoistani vastaavalle poliklinikalle ja kysyin mahdollisuutta potilashotellissa yöpymiseen. Hoitajan piti konsultoida asiassa lääkäriäni, jonka mielipide ilmeisesti tarvittiin siitä, että kuntoni hoitojen aikana edellyttää majoitusta paikan päällä, ja tämän keskustelun jälkeen majoitus potilashotellissa järjestyikin. Käytännössä homma meni niin, että hoitaja varasi majoituksen mulle poliklinikan nimissä ja mun tehtäväkseni jäi vain saapua paikalle. Koska käyn Tampereella hoidoissa vapaan valinnan pohjalta (vaikka käytännössähän mun on pakko käydä siellä saadakseni hoitoa, sillä paikallisessa keskussairaalassa mua ei osata hoitaa), niin mulla ei ole lääkärini mukaan oikeutta Kela-taksin käyttöönkään, joten Tampereella yöpyminen on ainoa tapa selvitä kunnialla rankoista hoitojaksoista - julkisilla en jaksa kolmea peräkkäistä päivää Tampereen ja kotini väliä reissata.

Niinpä hyppäsin joulukuisena tiistaiaamuna kapsäkkeineni junaan, jolla matkustin Tampereelle ensimmäisen infuusiopäivän viettoon. Tiputus kesti sen tavanomaisen kuusituntisen, minkä jälkeen oli reissaamisesta ja hoidosta väsyneenä aika suunnata testaamaan potilashotellin sänky.

Potilashotelli Norlandia sijaitsee sairaala-alueen laidalla, samassa rakennuksessa silmäsairaalan kanssa. Hotellin vastaanotto on ravintolan kyljessä sisääntulo- ja oleskeluaulassa ja sisäänkirjautuminen hotelliin tapahtuu normaaliin tapaan matkustajailmoitus täyttämällä. Vastaanotto respassa oli iloinen ja ystävällinen. Kirjautumisen jälkeen sain käyttööni avainkortin sekä hotellia esittelevän brosyyrin, jotka kädessäni suuntasin hissiin ja kohti huonettani.

Yleisvaikutelma hotellista ja huoneestani oli siisti, rauhallinen ja ihan viihtyisä. Huone oli kahden hengen huone, johon kuului oma kylpyhuone perusmukavuuksineen, tv sekä pieni jääkaappi. Mietin, että hyvin siellä pari iltaa ja yötä viihtyisi, etenkin kun suurin osa ajasta kuluisi hoitojen aiheuttamaa uupumusta pois lepäillessä. Erittäin mukava ja tervetullut palvelu oli myös käytävällä sijaitseva kahvi- ja teetarjoilupiste, jossa oli yöpymisen hintaan sisältyen jatkuvasti tarjolla kuumaa juotavaa - hoitojeni takia joudun juomaan paljon, joten kofeiinitonta yrttihauduketta kuluikin useampi kupillinen.


Uskaltaako tähän koskea, t. pöpökammoinen. Telkkarittomana tulikin kaikenlaista töllötettyä. 

Pöytälaatikosta olisi löytynyt iltalukemistakin.

Käytävällä sijaitseva kahvi- ja teetarjoilu oli kiva lisä. 

Käytävä, jolla huoneeni sijaitsi. 

Nukkumatti löysi mut potilashotellistakin. 


Kokemukseni potilashotellin ravintolasta


Päivällisaika koitti pian hotelliin kirjauduttuani ja pienen levon jälkeen oli aika lähteä testaamaan hotellin ravintolaa. Olin etukäteen informoinut henkilökuntaa ruokarajoitteistani eli kertonut noudattavani gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota (noudatin tuolloin itse asiassa kylläkin viljatonta ruokavaliota, koska voin sillä parhaiten, mutta ajattelin höllätä ruokavaliotani tuolloin muutamaksi päiväksi gluteenittomien viljojen suhteen, etten olisi ravintolan kannalta liian hankala asiakas), jotta osaavat ravintolassa varautua. Nälkä oli jo aikamoinen, sillä olin pärjäillyt koko päivän pienillä, kotoani mukaan ottamillani eväillä.

Hämmennyin hieman, kun noutopöytää läpi silmäillessäni sieltä löytyi mulle syötäväksi vain haaleita (pakaste?)kasviksia, makkaraa sekä sipulikeittoa. Tai niinhän mä luulin! Joko makkaroissa tai sipulikeitossa oli jotain sellaista, mitä mun ei olisi pitänyt syödä, vatsani ei jättänyt tätä epäselväksi. Veikkaan, että sipulikeitto ei ollutkaan gluteeniton-merkinnästä huolimatta gluteeniton, sillä...


Ensimmäisen päivän väitetysti maidoton ja gluteeniton päivällinen: kasviksia, makkaraa ja sipulikeittoa. 


...kun sitten toisen hoitopäivän iltana menin syömään päivällistä ja olin jo ehtinyt lappamaan lautaselleni kasviskeittoa, niin kävi mutkan kautta ilmi, ettei tämäkään keitto maidoton-merkinnästä huolimatta ole maidotonta! Kun annoin asiasta palautetta ravintolan työntekijälle, niin reaktio oli vaan "aha" ja maidoton-merkinnän poistaminen listasta keiton kohdalta. Myöskään maidotonta tai gluteenitonta proteiinia ei listalta valmiina löytynyt, eli syötäväksi olisi jäänyt pelkkiä lämpimiä kasviksia. Tuossa vaiheessa oli sellainen fiilis, että okei, en ehkä halua syödä täällä enää mitään.  Kokki tuli kyselyideni jälkeen kuitenkin tiedustelemaan, että voisiko hän laittaa mulle erikseen jotain ruokavaliooni sopivaa, ja pienen odottelun jälkeen eteeni ilmestyi alla näkyvä annos perunaa, lämpimiä kasviksia, paistettua lohta ja maidotonta remouladea.


Toisen päivän päivällinen, jonka kokki teki salaattia lukuunottamatta mulle erikseen. 


Kukaan ravintolan henkilökunnasta ei missään vaiheessa pahoitellut virheellisiä allergia- ja yliherkkyysmerkintöjä. Itse en ole välttelemilleni ruoka-aineille vakavasti allerginen, vaan kärsin jonkin sortin yliherkkyyksistä niille, enkä saa kerta-altistuksesta näille ruoka-aineille muuta kuin vatsanväänteitä (mutta voin kertoa, että ei ole mukavaa ravata tippatelineen kanssa polin vessassa viittä kertaa ripaskalla, kun olo on muutenkin sairauden ja hoitojen takia heikko!), vaan entäs he, joilla on ruoka-aineallergioita, joissa pienikin hippunen sopimatonta ruoka-ainetta voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin? Jotenkin ihan käsittämätöntä tästä välinpitämättömyydestä asiakkaiden ruokarajoitteita kohtaan tekee se, että kyseessä on sairaalan potilashotellin ravintola, jossa vierailee päivittäin valmiiksi sairaita ihmisiä ja jossa kuvittelisi löytyvän erityistä ymmärrystä näitä asioita kohtaan!

Keskustelin näistä ruokailukokemuksistani vertaistukiystäväni, jonka tytär kärsii vakavista ruoka-aineallergioista, kanssa. Hän oli yöpynyt potilashotellissa tyttärensä kanssa mua aiemmin, ja jo tuolloin hotellin ravintolassa oli esiintynyt kuvaamani kaltaisia ongelmia. Heidän vierailunsa potilashotellin ravintolassa oli mennyt niin, että lopulta tytär ei ollut uskaltanut syödä siellä enää mitään ja oli myös miettinyt, että uskaltaako hän kodin ulkopuolella enää ikinä laittaa mitään suuhunsa, kun aikuiset eivät ymmärrä, että vääränlaisen ruoan syöminen voi olla allergisille hengenvaarallista.

Potilashotellin ravintolassa asioiminen on varmasti ihan hyvä ja positiivinen kokemus, jos ei omaa minkäänlaisia ruokarajoitteita. Ruoka on monipuolista perusruokaa ja vaihtoehtoja löytyy mukavasti. Gourmetia ei ole tarjolla ja astiat palautetaan itse kärryyn, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä käytännössä ruokailu ravintolassa on potilaille ilmaista (sisältyy majoitusmaksuun, joka on siis vain poliklinikkakäynnin hinta). Ruokarajoitteiselle ravintolassa asioiminen ei ole kuitenkaan miellyttävä kokemus ja vakavasti allergiselle se voi olla suorastaan ahdistavaa - tai näin oli ainakin vielä viisi kuukautta sitten, kun ravintolassa asioin. Suosittelen siis kaikille Tampereen potilashotelli Norlandiassa yöpyville ruoka-allergikoille äärimmäistä varovaisuutta ravintolassa syödessä tai syömistä jossain muualla. Hotellin läheisyydestä löytyy myös hyvä K-Market, josta voi hakea itselleen sopivia eväitä, joita voi säilyttää hotellihuoneen minijääkaapissa - itse hyödynsin tätä mahdollisuutta heti ensimmäisenä iltana jäätyäni ruokailun jälkeen nälkäiseksi.


Onneksi lähellä oli K-Market, josta sai haettua ruokavalioon täydennystä.

Aamupala, jossa otin ruokarajoitteideni suhteen varman päälle. Gluteenittomille tarjolla olisi ollut mm. erillispakattuja leipiä ja erilaisia myslejä ym., joten siitä ravintolalle pisteet. 


Kokonaisarvio

On ihan mahtavaa, että tällainen majoituspalvelu löytyy ja uskon, että se on etenkin monelle pienituloiselle, reissaamaan joutuvalle potilaalle iso apu. Hotelli on siisti, viihtyisä ja rauhallinen ja käytävän kahvi- ja teetarjoilu on kiva lisä. Jos kokemukseni ravintolassa asioimisesta ei olisi jossain määrin negatiivinen, niin mulla ei olisi potilashotellin palveluista kuin hyvää sanottavaa. Vierailustani on kulunut aikaa nyt viitisen kuukautta, joten ehkäpä myös ravintolassa on skarpattu ruokarajoitteiden huomioimisen suhteen, toivon todella niin. 

Jos olet vieraillut potilashotelli Norlandiassa tämän vuoden puolella, niin kerro ihmeessä, miten vierailusi sujui! 


///

Lusikkalaatikko-blogi somessa: 

Facebook
Instagram

You Might Also Like

0 kommenttia

Ilahdun, jos jätät jäljen käynnistäsi.